Tänään oli pakko ottaa vähän välikuolemaa. Kun ei jaksa niin ei jaksa. Onhan tässä jo kohta pari viikkoa painettukin tukka putkella.
Päivälliseksi oli pannaria sekä hollantilaisittain, että onneksi myös suomalaisittain. Hollantilainen pannukakku oli kuin suomalainen lettu, johon oli paistettu sekaan lihasuikaleita. Syötiin siirapin tai vaikka hillon kanssa. Hmm. Muuten hyvää, mutta kyllä pureskellessa vähän ne lihat häiritsi. Varsinkin kun en edes pitsaani suostu moisia laittamaan :D
Oma versioni pannarista onnistui hyvin, tein sen ohjeella kaksi munaa, vähän suolaa, sokeria, leivinjauhetta ja margariinia, sekä sopivasti maitoa ja jauhoa. Hyvin nousi uunissa ja maistui myös hyvälle! Miranda pyysi minua antamaan myös pannarin ohjeen hänelle, kun se oli niin helppoa tehdäkin.
Heräsin kunnolla vasta kahdeksalta, kun päätin lähteä kävelemään lähimaastoon. Google mapsilla katsoin sopivan reitin, itseasiassa talon ympäri tietä pitkin. Melkein koko ajan näkyi talo pellon toisella laidalla.
Matkalle sattui monta hyvää kuvauskohdetta, oli lehmiä, hevosia, jopa joutsen.
Tällä hetkellä katsellaan viisuja, ja vaikkei nyt ihan hirveästi kiinnostakkaan, niin kai Suomen Kristaa pitää vähän kannustaa, kun ei Hollannin biisissäkään ollut hurraamista.
Ja kun nyt näköjään jäin alakertaan jumiin telkkarin ääreen, lataan kuvat vasta huomenna...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti